Pikarapsat Ylivieskasta. Keli oli tänään vimosen päälle hyvä, ja olosuhteet kaikin puolin kunnossa. Ekat kolme kilsaa meni iisisti n. 4:15-4:20 vauhtia. Homma tuntui tosi kevyeltä ja rullasi aivan mahtavasti, joten pistin vähä höökiä lisää, ja kympin kohtaan ajassa 41:59. Tänään ei jää se kuti piippuun, niinku Terwalla vähä jäi, ajattelin. Sykkeet nauku kuitenkin aika korkeella, ja ajattelin että saattaa tuo tulla turpaan sitte jossain vaiheessa, mutta työnsin ajatusta pois mielestä. n. 15km asti jaksoin vielä, kunnes kyykkäsin, ja alkoi tulla turpaan tasaisesti joka kilsalla. Oppi-isä Pikkarainen kyykytti kloppanaa hurauttamalla ohi Visalan aukeilla. Sitte maaliin, jonkulaisen kirin sai vielä kehitettyä vimoselle kilsalle, että enkka parani reilu kymmenen sekkaa aikaan 1:31:45. Rohkea aloitus kostautui siis vähän tänään, mutta nyt mie uskalsin yrittää kunnolla. Joku päivä mie vielä jaksan sitte loppuun asti prkl! Nyt oli oikeastaan ekaa kertaa kunnolla "päätä" lähteä lappomaan oikein kunnon kovaa, ja siitä tyytyväinen.1:30 oli vielä liian kova pala tänään, mutta taival jatkuu. n. 18km kohdalla tosin iski taas se tunne, että miksi h***vetissä mie oon täällä ittiäni rääkkäämässä, mutta onneks tuo tunne on ohi menevää.
Kevyt valmistava viikko tuntui toimivan myös, kun koneesta sai nyt kyllä tehoja irti ainakin sykkeiden perusteella, ja uudet max. sykkeetkin, 194. Ja mahottoman mukava oli taas nähä tuttuja kaiffareita ja vaihtaa kuulumisia. Enkasta siis tyytyväisenä, mutta kanttaaminen ois saanu jäädä tulematta. Tästä kuitenki hyvä lähteä ens viikoksi etelän leirille lepuutteleen lihaksia ja lämmitteleen luitansa. Living, loving, running!
Data:
http://www.movescount.com/fi/moves/move65686606
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti