perjantai 23. tammikuuta 2015

Juoksutelakan jatkumista, sekä vanhan harrastuksen uudelleen löytämistä

No niin, nyt ois taas Tibialis posterior, Peroneus longus harjoitettu. Juoksutelakka on kyllä niin Anal Rectumista, kuin vaan olla jo voi. Se ajaa ihmisen hermon, kärsivällisyyden ja v-käyrän helvetin kiirastulen porteille asti. Kokeilen kohta varmaan vertebrae cervicalesten venyvyyttä tuolla kuminauhalla.. Toivoin niin jo tänään TAAS saavani jo luvan alkaa kokeileen juoksua, mutta ei vieläkään. Vielä täytyy tehdä töitä askelluksen ja lihaskunnon kanssa. Tänään sain kuitenkin taas mukaani fyssariltani hyviä uusia harjoitteita, ja palautetta, että kehitystäkin on tapahtunut jo kovasti kuukauden takaisesta, ja että homma on edistynyt ihan hyvin. Ja itseppä olen tähän tilaan itseni saattanut (osin tietämättömyyttäni, osin jääräpäisyyttäni), niin kestetään sitte niinkuin mies tämä. Toisaalta jokainen kuntopyörätreeni kasvattaa sisua, sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä, sitä uhosäkkiä, että perhana mie tulen täältä vielä takaisin ja juoksen, ja juoksen entistä lujempaa! Ja uskon, että tästä telakasta, ja sen aikana tapahtuvasta kuntoutuksesta on kyllä suunnattomasti hyötyä sitten tulevaisuudessa, ja paikat pysyvät sitten paremmin kunnossa, ja kestävät juoksua. Olen seuraillut myös sivusta erään kaverini toipumista vaikeasta lonkkavammasta, ja ihaillut hänen sinnikkyyttään ja asennettaan. Hän ei ole kertaakaan rutissut ja voivotellut kohtaloaan, vaikka hänen vaivansa on ollut paljon hankalampi kuin esim. minulla, vaan on uskonut aina kuntoutuvansa ja toipuvansa kuntoon siitä. Ja nyt hänen taukonsa on päättymässä. Niinpä olen itsekin päättänyt, että en viitsi voivotella ja surkutella enempäänsä tuota asiaa, ja pääsen tekemään kuitenkin kaikkea muuta kuin tuota juoksua, niin asiat minulla on kuitenkin ihan hyvällä tolalla.
 
 
Olen pitänyt hiihtoa vähän sellaisena kevättalven lajina. On ollut mukava aina hiihtolomalla käydä jossain Rukalla hiihtelemässä kevätauringossa pitkiä rauhallisia lenkkejä, ja kotipuolessa näitä on myös tullut aina jonkin verran harrastettua. Nyt tuo juoksukielto on ajanut kuitenkin tuonne laduille jo näin sydäntalvella ja kovemmilla pakkasillakin. Aiemmin olen laiskana miehenä pärjäillyt vaan pikaluistovoiteilla, mutta nyt hiihtolenkkien pidentyessä, ja määrien kasvaessa, onkin hiipinyt mieleen ajatus, että kokeilisi vähän niitä ns. oikeita voiteitakin. Huomaankin tonkineeni netistä tietoa viime aikoina lapsenomaisella innokkuudella kaiken maailman matalafluoreista, voiteluraudoista, rotoharjoista ja pinkeistä Vauhdin HF:stä. Lisäksi sain KPK-ryhmän "hiihtoniiloilta" paljon hyvää uutta tietoa näistä jutuista, niin piti käydä sitten viikonlopun kunniaksi vähän shoppailemassa "parkkua" ja muuta tarvittavaa zälää. Jospa noilla yhteen Tervahiihtoon sais jo suksensa laiteltua tämmönenki köhelö, kunhan ensin vähä harjoittelee tuota värkkäämistä. Pitänee ensi testit koittaa saada jo viikonloppuna tehtyä. :) 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti